Suomi voi mahdollisesti tulevaisuudessa verottaa ulkomaisia yhteisöjä yleisesti verovelvollisina, mikäli niiden tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Hallituksen esitysluonnoksen tavoitteena on aggressiivisen verosuunnittelun kitkeminen ja Suomen verotulojen lisääminen, mutta voiko uudistus samalla myös monimutkaistaa verotusta ja lisätä tulkinnanvaraisia tilanteita?
Hallitus ehdottaa esitysluonnoksessaan, että vuoden 2021 alusta alkaen yhteisön verotuksellisen asuinvaltion perusteeksi lisättäisiin tosiasiallisen johtopaikan sijainti Suomessa. Suomen verotusvaltaa halutaankin laajentaa niin, että ulkomailla rekisteröity yhteisö voisi olla Suomessa yleisesti verovelvollinen Suomessa sijaitsevan tosiasiallisen johtopaikan perusteella.
Muutoksen ensisijaisena tavoitteena on estää tilanteet, joissa yleinen verovelvollisuus Suomessa on saatu vältettyä sillä, että Suomesta käsin johdettu suomalaisomisteinen yhtiö on perustettu ulkomaille. Suomen lainsäädäntö soveltuisi uudistuksen myötä myös paremmin kaksoisasujatilanteiden ratkaisemiseen ja seuraisi muutoinkin kansainvälistä kehityssuuntaa.
Tosiasiallinen johtopaikka tarkoittaa esityksen mukaan paikkaa, jossa yhteisön kannalta tärkeimmät, ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset tehdään. Lähtökohtana on hallituksen tai vastaavan päätöksentekoelimen päätöksentekopaikka ja pääkonttorin sijainti. Konsernitilanteissa tulee huomioida, että emoyhtiön sijainti Suomessa voi muodostaa tosiasiallisen johtopaikan Suomeen. Pelkkä omistus tai koko konsernia koskevien strategisten päätösten tekopaikka ei sinänsä luo johtopaikkaa Suomeen, mutta usein kyse on tilanteesta, jossa ulkomailla olevan tytäryhtiön hallitus vain toimeenpanee konsernin suomalaisen emoyhtiön johdon tekemiä päätöksiä. Tällaisessa tilanteessa tosiasiallisen johtopaikan voidaan katsoa syntyvän Suomeen.
Yhteisö voi olla joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollinen. Yleinen verovelvollisuus syntyy yhteisön asuinvaltion perusteella. Voimassa olevan oikeuden mukaan yhteisö katsotaan Suomessa yleisesti verovelvolliseksi yhteisöksi, jos se on rekisteröity tai perustettu Suomessa. Tähän listaan halutaan lisättävän myös tosiasiallisen johtopaikan sijainti Suomessa.
Esimerkki
Yhtiö A on rekisteröity Ruotsiin, ja sen operatiivinen toiminta on kokonaan Ruotsissa. Yhtiön johto toimii kuitenkin Suomesta ja esimerkiksi hallituksen kokoukset järjestetään pääosin Suomessa.
Nykylainsäädännön mukaan yhtiön A asuinpaikka on Ruotsi, ja yhtiö on näin ollen yleisesti verovelvollinen vain Ruotsissa. Suunnitellun muutoksen myötä yhtiön katsottaisiin olevan kaksoisasuja, joka on yleisesti verovelvollinen Ruotsissa ja tosiallisen johtopaikan perusteella myös Suomessa. Kaksoisasujaa verotetaan tuloistaan molemmissa valtioissa. Ratkaistaessa sitä, kumpi valtio on velvollinen poistamaan kaksinkertaisen verotuksen, lähtökohtana on jälleen yhtiön tosiasiallinen johtopaikka. Koska esimerkkitilanteessa johtopaikka on Suomessa, Ruotsi on velvollinen poistamaan kaksinkertaisen verotuksen verosopimuksen mukaista menetelmää käyttäen.
Nykyisessä muodossaan ehdotettu muutos lisännee kuitenkin lain tulkinnanvaraisuutta ainakin sen suhteen, voidaanko tosiasiallisen johtopaikan katsoa muodostuneen Suomeen. Mikäli lakimuutoksen jälkeen haluaa välttää mahdollisen tosiasiallisen johtopaikan perusteella syntyvän kaksoisasujatilanteen ja sen aiheuttaman kaksinkertaisen verotuksen, yhtiön kannattaa pyrkiä sijoittamaan johtamistoimintonsa siihen asuinvaltioon, jossa yhtiön muukin toiminta tapahtuu.
Mikäli harkinnassa on perustaa yhtiö edullisemman verotuksen valtioon, mutta johtaa sitä Suomesta, ei tulevaisuudessa todennäköisesti päästä toivottuun lopputulokseen. Kaksoisasujatilanne lisää hallinnointikustannuksia, eikä verohyötyjä saavuteta, kun yleinen verovelvollisuus paikantuu lopulta kuitenkin Suomeen. Tällaisessa tilanteessa olisi kannattavaa perustaa yhtiö suoraan Suomeen, mikäli sitä tullaan myös johtamaan sieltä.
Hanke esitellään eduskunnalle viikolla 40. Tällöin selviääkin esityksen lopullinen muoto.