Rahanpesun estämiseen liittyvä lainsäädäntö tuo uusia vaatimuksia yritysten omistajien rekisteröintiin. Omistajat on ilmoitettava Patentti- ja rekisterihallitukselle 1.7.2019 alkaen. Vastuu omistusten selvittämisestä ja ilmoittamisesta on hallituksella.
Rahanpesun estämisen ja terrorismin hankaloittamisen pyrkimykset ovat tuoneet mukanaan paljon uusia velvoitteita viime vuosina. Seuraavana askelena on yritysten edunsaajien, käytännössä yleensä omistajien, rekisteröintivelvoite. Tavoitteena on saada rekisteriin ne yksityishenkilöt, jotka ovat yrityksen taustalla joko suorina (yli 25%) tai välillisinä omistajina tai millä tahansa muulla perusteella käyttävät yrityksessä määräysvaltaa.
Edunsaajan rekisteröintivelvollisuus PRH:lle koskee kaikkia yrityksiä. Samana päivänä tulee voimaan ilmoitusvelvollisten yritysten rekisteröintivelvollisuus aluehallintovirastolle. Molemmat velvollisuudet tulevat voimaan samaan aikaan mutta ovat sikäli erillisiä, että toisella ei saa kuitattua toista. Ilmoitusvelvolliset yritykset rekisteröityvät PRH:n lisäksi AVI:lle eli yhteensä kahteen paikkaan.
Ilmoitusvelvollisten yritysten luettelo on pitkä. Sen voi kokonaisuudessaan lukea Rahanpesulain 2§:stä. Yhdistävänä tekijänä ilmoitusvelvollisille on, että kaikki ne ovat liiketoiminnassaan jollain lailla tekemisissä talousasioiden kanssa.
PRH:lle ilmoitettavien omistusten ja edunsaajien suurin kohderyhmä ovat osakeyhtiöt. Asunto-osakeyhtiöt ja yhdistykset on jätetty velvollisuuden ulkopuolelle. Avoimia ja kommandiittiyhtiöitä velvollisuus ei koske, jos niiden omistajana on pelkästään yksityishenkilöitä. Toiminimen omistaa aina yksityishenkilö, joten niidenkään ei tarvitse ilmoitusta tehdä.
Jos kukaan yksityishenkilö ei omista yhtiöstä yli 25%:a suoraan eikä välillisesti, voi rekisteröitävän edunsaajan etsimisestä tulla (näin juristin näkökulmasta) mielenkiintoista. Tällöin ollaan tekemisissä pykäläkohdan ”muulla perusteella käyttää määräysvaltaa” kanssa. Kaikkien yhtiöiden taustalta ei ole löydettävissä ”muuta perustetta” eli jotakuta yksittäistä ihmistä, joka millään perusteella olisi oikeutettu nimittämään tai erottamaan kohdeyhtiön hallituksen tai hallituksen enemmistön. Tällaisia ovat esimerkiksi kuntien omistamat osakeyhtiöt. Rekisteröintivelvoitteelta tällainen yhtiö ei silti pääse välttymään – ellei muuta määräysvallan ihmiskäyttäjää millään kriteerillä löydy, edunsaajana rekisteröidään yhtiön hallitus tai toimitusjohtaja.
Omistajista/edunsaajista rekisteröidään seuraavat tiedot: nimi, henkilötunnus, kansalaisuus, kotimaa ja kotikunta. Lisäksi rekisteröidään tieto siitä, mihin henkilön määräysvalta perustuu (useimmiten omistustieto ja -prosentti). Ilmoituksia voi ryhtyä tekemään heinäkuun alusta ja ne on tehtävä ennen seuraavan vuoden 2020 heinäkuuta. Sen jälkeen ilmoitus on tehtävä aina, kun omistuksessa tapahtuu muutoksia.
Mitä PRH sitten tekee saamillaan tiedoilla? Omistuksista ei rekisteröinnin jälkeenkään tule samalla tavalla kaikille julkisia kuin vaikkapa osakeyhtiön hallituksen kokoonpano on. PRH antaa rekisteröityjä tietoja niille, joilla on tiedoille rahanpesulain mukainen käyttötarkoitus. Tietoja pyytävän on siten kerrottava, mihin tietoja tullaan käyttämään ja tietojen luovuttamisesta tehdään ratkaisu ilmoitetun käyttötarkoituksen perusteella. Kiinnostus naapurin tai julkkisten osakeomistuksiin ei todennäköisesti ole riittävä aihe tietopyynnön perusteena, joten kirkuvia lööppejä ei liene tulossa rekisteröinneistä huolimatta. Kaupparekisteri täsmentää vielä kevään kuluessa määritelmäänsä siitä, mikä katsotaan rahanpesulain mukaiseksi sallituksi käyttötarkoitukseksi. Vielä tuota täsmällistä ohjeistusta ei ole valmiina ja ilmoittamiseen tarvittava tekniikkakin on rakenteilla. Lisätietoa on odotettavissa touko-kesäkuun vaiheilla.